Olemme jo päivittäin tekemisissä tekoälyn kanssa. Se tekee elämäämme paremmaksi, vaikkei sitä välttämättä edes huomaa. Älypuhelimissa on Sirin kaltaisia puheohjausjärjestelmiä, ja asiakaspalvelu-botit auttavat meitä vaikkapa löytämään edullisia tuotteita. Puhelinpalveluissa käytetään tekoälyyn perustuvia puheentunnistusjärjestelmiä.
Tekoälyn käyttäminen ongelmanratkaisussa ei ole uusi ajatus, siitä on itse asiassa puhuttu jo puoli vuosisataa. Tänä päivänä kuitenkin elämme ympäristössä, jossa tekoälystä on tullut todellinen mahdollisuus, koska:
tietokoneiden ja prosessorien hinnat ovat laskeneet riittävän alas, jotta suurten neuroverkkojen rakentaminen on mahdollista.
saatavilla on valtavat määrät dataa, jonka avulla neuroverkkoja koulutetaan. Ei ole sattumaa, että monet varhaiset kokeilut perustuivat internetin kissakuviin.
käytössämme on uusi tekniikoita, arkkitehtuureja ja algoritmeja.
Mitä kaikkea tekoälyllä voi saavuttaa? Mahdotonta sanoa tarkasti, sillä teknologia on vielä lapsenkengissä. Yksi asia on kuitenkin varma: tekoälyn kehitys on jatkuvaa ja väistämätöntä. Keskeinen ominaisuus on tekoälyn kyky tunnistaa monimutkaisia kaavoja, havaita niissä poikkeamia ja tehdä ennusteita. Tekoäly auttaa soveltamaan tiedettä asioihin, joissa aiemmin oltiin riippuvaisia ihmisen omasta tarkkaavaisuudesta. Monissa asioissa, kuten käsialan tunnistuksessa, tekoälyn on jo todistettu toimivan ihmistä tarkemmin.
Myös terveydenhuoltoala on ryhtynyt hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia. Koska terveydenhuollossa syntyy valtavat määrät potilastietoa, tekoäly on ihanteellinen tapa analysoida dataa ja tuottaa arvokkaita näkemyksiä. Esimerkiksi Fujitsun kehittynyt tutkimustietojärjestelmä HIKARI (japaniksi ”kevyt”) tuottaa tekoälyn avulla lääkäreille ymmärrystä, joka auttaa päätöksenteossa.
Loistava esimerkki tekoälyn käytöstä terveydenhuoltoalalla löytyy Madridista, San Carlosin sairaalasta. Tekoälyn avulla on saatu minimoitua aika, joka kuluu psykiatrian potilaiden diagnosointiin. Perinteisesti lääkäreiden on täytynyt käydä läpi potilaan hoitohistoriaa, tutkia tietoja monista muista lähteistä ja konsultoida kollegojen kanssa. Tähän voi kulua tuntikausia, vaikka nopea diagnoosi olisi usein todella tärkeä asia potilaan hyvinvoinnin kannalta.
Ratkaisun toi HIKARI-järjestelmämme, joka analysoi 30 000 potilaan tiedot sekä julkisia terveydenhuollon tietoja. Ennen analysointia datasta on poistettu henkilötiedon tunnistettavuus, jolloin tietoja ei pysty yhdistämään yksittäisiin potilaisiin. Järjestelmä osaa nyt analysoida nopeasti uusia potilastapauksia ja tunnistaa riskitekijöitä. Se ilmoittaa lääkärille todennäköisistä terveysriskeistä, kuten alkoholi- tai huumeriippuvuudesta tai itsemurhariskistä.
Sairaalan arvion mukaan järjestelmän tarkkuus on 95 prosenttia verrattuna kokeneeseen lääkäritiimiin. Kun tekoälyn annetaan seuloa potilastiedot etukäteen, lääkäreillä jää enemmän aikaa itse potilaiden kanssa toimimiseen, ja he voivat syventyä tehokkaammin ymmärtämään mielenterveydellisiä syitä ja seurauksia. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten teknologia lisää ihmisten hyvinvointia.
Vaikka tekoälyn merkitys kasvaa vauhdikkaasti, se ei silti ole korvaamassa ihmistä. Fujitsun visio keskittyy ihmisiin, ja uskomme, että tekoäly tekee myös ihmiset tehokkaammiksi. Kun koneet pystyvät hoitamaan yhä suuremman osan rutiinitöistä, omaa aikaamme vapautuu työtehtävien kiperämpiin ja kiinnostavampiin puoliin. Näin luodaan arvoa ja tuetaan ihmisten työtä.
Fujitsun CTO Joseph Reger kirjoitti blogissaan: ”On vain tunnistettava ne tehtävät, joissa ihminen voi tuottaa eniten arvoa, ja tämän jälkeen voidaan tukea muita tehtäviä tai osa-alueita koneoppimisen avulla. Loppupeleissä tekoäly on otettava tiimin jäseneksi, jolloin ihmiskollegat voivat keskittyä asiantuntijatehtäviin.”
Kumppanisi huomisen hyvinvoinnissa: Ihmiskeskeistä älyä terveydenhuoltoon
Tutustu Fujitsun turvallisiin ja helppokäyttöisiin terveydenhuoltoalan palveluihin.