"Höh, kukaan ei tiennyt!" tokaisi Riitta Väisänen 80-luvulla Kymppitonni-ohjelmassa, melkein joka viikko. Muistan, kuinka viime vuosituhannella oli tapana sanoa samalla tavalla digiprojekteissa, kaikissa projektin eri vaiheissa. Nämä samat sanat kantautuvat korviin alalla yllättävän usein edelleen, tai vähintään tulevat monen projektissa toimivan mieleen. Vaikka tarpeista ja projektin tavoitteista olisikin hyvä käsitys, eivät sitä tukevat ratkaisut huonoimmassa tapauksessa ole yhdellekään projektitiimin jäsenelle täysin selviä.
Nuorena poikana mietin paljon tulevaa ammattiani, ihan kuten muutkin nuoret. Ajattelin, kuinka tuleva työni tulisi olemaan yhteiskunnalle merkityksellinen ja kuinka auttaisin työssäni ihmisiä. Terveydenhuollon ammattilainen olisi ehkä ollut lähempänä näitä toiveita, mutta päätin lopulta opiskella tietotekniikkaa ja insinööriksi. Myönnän, että olen arvioinut tekemääni alavalintaa 20 vuoden työurani aikana useasti.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa SOTE on tulossa. Kyseessä on siis sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyaikaistaminen. Tähän kuuluu olennaisena osana myös teknologian kehitys. Digitalisoinnissa ulkoistetaan toistuvia tehtäviä esimerkiksi roboteille ja keinoälylle. Kehitys tehdään pyrähdyksinä - aikajaksoina, joilla on alku ja loppu. Näitä jaksoja kutsutaan projekteiksi. Samalla tavalla joitakin muita asioita, varsinkin sellaisia, jotka eivät ole omaa ydinosaamista, ulkoistetaan meille ihan oikeille ihmisille.
Koska projektinjohto ei välttämättä ole ydinosaamista terveydenhuollon ammattilaisille, me Digioivassa olemme tukena projektin elinkaaren eri vaiheissa – myös ennen projektin alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Tällä tavalla terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä tekemään heille ominta toimintaa ja tuottamaan parasta mahdollista arvoa. Sekä tietysti tukemaan meitä digiprojekteissa sisällön asiantuntijoina.
Ennen projekteja ei ole tiedossa monikaan asia: Oikeat teknologiset alustat, jotka tukevat oikeaa tarvetta, toimittajien valinta, kilpailutus, projektimallien valinta, vaatimusten tarkempi määritys ja niin edelleen. On hurja määrä asioita, jotka pitää ratkoa, jotta saadaan tavoitellut muutokset käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Kun projekti pärähtää liikkeelle, olemme etulinjassa varmistamassa, että toimittajat toimivat sovitulla tavalla, aikataulussa ja budjetissa, laatuasioita unohtamatta. Nykyaikaisilla projektinhallinnan menetelmillä pystymme varmistamaan, että projektitiimi tuottaa parasta mahdollista arvovirtaa.
Kun projekti on maalissa, alkaa järjestelmän suunniteltu käyttö. Huomataan, että listalle tulee paljon asioita, jotka joudutaan vielä toteuttamaan, jotta lopullisissa toiveissa ja vaatimuksissa pysytään. Järjestelmän tuotantokäyttö on kuitenkin hoidettava, ja siksi tarvitaan hallittu siirto niin sanottuihin jatkuviin palveluihin. Tämä on tärkein järjestelmän elinkaaren vaihe toimitusprojektin jälkeen.
Olen itse suunnitellut jatkuvan palvelun prosesseja, jalkauttanut muun muassa ITIL:n käytäntöjä sekä johtanut jatkuvan palvelun toimintoja kymmenille asiakkaille. Taustastani ansiosta pääsen olemaan myös tällaisissa asioissa mukana.
Elän tällä hetkellä työurani mielenkiintoisinta aikaa. Pääsemme Digioivassa koko tiimin voimin osallistumaan asiakkaamme kautta historialliseen muutokseen – ja sellaiseen työhön, jolla on todella suuri merkitys! Lopputuloksena syntyy ihmisiä palvelevia ratkaisuja, jotka helpottavat miljoonien ihmisten arkea.
Digioivassa on vahvaa osaamista eri projektielinkaaren vaiheista aina määrittelystä toteutukseen ja projektin onnistuneeseen päätökseen saakka. Olemme palvelunhallinnan ammattilaisia, jotka varmistavat uuden digi-ratkaisun häiriöttömän tuotantokäytön.
"Höh, kukaan ei tiennyt!” sanoi Riitta. Kukaan ei tiennyt, että 20 vuoden työuran jälkeen olisin näin innoissani, elämäni mielenkiintoisimman ja tärkeimmän työtehtävän parissa. Lopulta päädyin juuri niin merkitykselliseen työhön, kuin mistä nuorena uravalintoja tehdessäni haaveilin!